Saavutettavuus palvelukehityksessä
Saavutettavuus palvelukehityksessä on moduulipohjainen ohjeisto niille, jotka luovat digitaalisia palveluja. Malli rakentuu osioista eli moduuleista, joihin sisältyy työkaluja ja menetelmiä.
Saavutettavuusvaatimusten täyttäminen ei ole teknisestä näkökulmasta vaikeaa. Edellytyksenä kuitenkin on, että vaatimukset osataan huomioida jo palvelun kehitysvaiheessa, ja että suunnittelijat ja koodaajat tuntevat vaatimuksista ratkaisutavat.
Parhaimmillaan saavutettavuudesta tulee voimavara palvelukehitykseen, kun se selkeyttää verkkopalveluilta vaadittavia ominaisuuksia.
Ohjelmistokehittäjien osuus on vain englanniksi.
Moduuleissa olevat työkalut ja menetelmät huomioivat, mikä on saavutettavuuden huomioimisessa henkilön rooli ja vastuu kehitettäessä uutta palvelua.
- Palvelun keskeisimpien käyttäjäryhmien tunnistaminen ja heidän tarpeidensa ymmärtäminen.
- Tilaajan ja toimittajan vastuut (hankinta, toteutus, testaus).
- Kuka saavutettavuuden määrittää ja omistaa?
- Käytännön näkökulmia hankintaan ja kilpailutukseen.
Lue lisää moduulista Palvelun tavoitteet
- Käyttötapaukset kuvaavat, mitä tehtäviä palvelun käyttäjät palvelulta tarvitsevat ja miten nämä tehtävät palvelussa suoritetaan.
- Hyvin laaditut käyttötapaukset ohjaavat käyttöliittymäsuunnittelua. Niiden avulla palveluun ei kerry turhia toimintoja ja sisältöjä.
- Käyttötapaukset ovat keskeisiä myös onnistuneessa saavutettavuuden käyttäjätestauksessa.
Lue lisää moduulista Käyttötapaukset
- Määrittelyvaiheessa varmistetaan, että palvelun visuaalinen ja tekninen rakenne toimivat yhteen tavalla, joka mahdollistaa saavutettavan koodin vaivattoman tuottamisen
- Työkaluina ovat mm. kns. rautalankamallit ja interaktiiviset käyttöliittymäprotot.
- Helsinki Design System (HDS) tarjoaa kirjastokomponenttien rajapinnan, joka tulee huomioida jo määrittelyvaiheessa.
Lue lisää moduulista Ohjelmistomäärittely
- Työvaiheessa toteutetaan (koodataan) sekä testaan palvelun tekniset ratkaisut, kuten käyttöliittymäkomponentit ja sivujen rakenne.
- Määrittelyä ja käyttötapauksia iteroidaan tarpeen mukaan.
- Palvelun visuaalinen ilme luodaan koodauksen ja määrittelyn kanssa yhdessä, ei koskaan niistä erillään.
- Helsinki Design System (HDS) tarjoaa valmiita, uudelleenkäytettäviä kirjastokomponentteja ja toteutuksen ohjeita, joilla saavutettavuus varmistuu helpommin.
Lue lisää moduulista Toteutus ja ohjelmistotestaus
- Miten palvelun saavutettavuutta voidaan arvioida ja parantaa erityiskäyttäjillä tehtävän käyttäjätestauksen avulla?
- Mitä käytännön eroja ja huomioita erityiskäyttäjillä toteutettavaan testaukseen liittyy?
- Kaupunginlaajuisten, yhdenmukaisten testauskäytäntöjen soveltaminen.
Lue lisää moduulista Saavutettavuuden käyttäjätestaus
- Saavutettavuusauditoinnissa palvelun saavutettavuutta arvioidaan kokonaisuutena yksittäisiä komponentteja tai käyttöpolkuja laajemmin.
- Auditointi perustuu lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Työkaluna on mm. WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) -kriteeristö.
- Saavutettavuusmallin mukainen auditointi tuottaa ajantasaisen, lain edellyttämän saavutettavuusselosteen.
Lue lisää moduulista Saavutettavuusauditointi ja saavutettavuusselosteen laatiminen
- Saavutettavuus tulee huomioida suunnitellusti myös julkaisun jälkeen, kun palveluun tuotetaan sisältöä tai sitä kehitetään edelleen.
- Minkälaista hyötyä testaustyökalauista voidaan saada palvelun saavutettavuuden seurannassa ja ylläpidossa?
- Mitä tulee huomioida, kun olemassa olevaa palvelua päätetään laajentaa, uudistaa tai muuten kehittää?
Lue lisää moduulista Ylläpito ja julkaisun jälkeinen kehitys
Myös asiantuntijoiden apua kannattaa hyödyntää. Saavutettavuuspalvelun avulla varmistetaan, että digitaalinen saavutettavuus huomioidaan palveluiden ja sisällöntuotannon kaikissa vaiheissa, aina kehityksestä julkaisuun saakka.
Helsingin kaupungin saavutettavuuspalvelut (vain Helsingin kaupungin työntekijät).