Moduuli 6, Saavutettavuusauditointi ja saavutettavuusselosteen laatiminen

Moduuli 6

• Saavutettavuusauditoinnissa palvelun saavutettavuutta arvioidaan kokonaisuutena yksittäisiä komponentteja tai käyttöpolkuja laajemmin.
• Auditointi perustuu lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Työkaluna on mm. WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) -kriteeristö.
• Saavutettavuusmallin mukainen auditointi tuottaa ajantasaisen, lain edellyttämän saavutettavuusselosteen.

Laki velvoittaa Helsinkiä tuottamaan saavutettavia digitaalisia palveluja

Suomessa on voimassa Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (Valtionvarainministeriö, 1.4.2019), joka pohjautuu EU:n saavutettavuusdirektiiviin. Se velvoittaa viranomaisia, kuten Helsingin kaupunkia, toteuttamaan kaikki julkisesti saatavilla olevat digitaaliset palvelut (verkkosivustot, mobiilisovellukset) saavutettavasti. Laki määrittää saavutettavuuden teknisen ja visuaalisen toteutuksen kriteereinä, jotka palvelun tulee täyttää; kriteerit perustuvat edelleen kansainväliseen saavutettavuusstandardiin (WCAG, Web Content Accessibility Guidelines).

• Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta
• WCAG 2.1

Laki pohjautuu WCAG 2.1 -kriteeristöön, mutta ohjeistuksesta ollaan julkaistu uusi versio. Uutta WCAG 2.2 -ohjeistusta suositellaan käytettävän. Aluehallintoviraston arvion mukaan WCAG 2.2 tulee osaksi digipalvelulakia vuoden 2024 aikana.

• WCAG 2.2 (englanniksi)

Web Content Accessibility Guidelines

WCAG—standardi asettaa joukon kriteerejä, joiden avulla palvelun saavutettavuutta arvioidaan. Kriteerit ovat konkreettisia, pääasiassa tekniseen ja visuaaliseen toteutukseen liittyviä vaatimuksia, jotka sijoittuvat standardissa joko A, AA tai AAA –tasolle. Laki edellyttää, että julkisen sektorin palvelujen tulee täyttää WCAG:n AA–tasolla, lukuun ottamatta AA–kriteeriä 1.2.4, ”Tekstitys suorissa lähetyksistä”.

Laissa on joitain WCAG:n ulkopuolisiakin vaatimuksia, kuten edellytys, että palvelu on tietoturvallinen ja suorituskykyinen. Käytännössä Helsingin kaupungin tuottaman palvelun saavutettavuutta testataan kuitenkin WCAG—standardin perusteella, sillä lain edellyttämä saavutettavuusseloste perustuu myös WCAG—kriteerien toteutumiseen.

Saavutettavuusauditointi ja saavutettavuusseloste

Jokaisen Helsingin kaupungin julkaiseman palvelun tulee sisältää lain asettama saavutettavuusseloste. Seloste on julkinen ja se tarjotaan palvelun käyttäjien tiedoksi. Selosteessa kerrotaan palvelun saavutettavuuden tila, mukaan lukien mahdolliset puutteet ja poikkeamat sekä tiedot korjaussuunnitelmista. Lisäksi se tarjoaa kanavan, jonka kautta käyttäjät voivat antaa palautetta palvelun saavutettavuudesta. Tarkempia tietoja selosteen lakisääteisestä sisällöstä löytyy vastaavan viranomaisen, Aluehallintoviraston (AVI), verkkosivulta (www.saavutettavuusvaatimukset.fi).

Saavutettavuusauditoinnilla tarkoitetaan Helsingin saavutettavuusmallissa testausta, jossa todetaan ja raportoidaan, miten palvelu vastaa WCAG—standardin vaatimuksiin. Auditoinnin perusteella pitää voida tuottaa palvelun saavutettavuusseloste. Auditointiraportin sisällöstä on kerrottu tarkemmin myöhemmin tässä asiakirjassa.

Mikäli auditointi tilataan ulkopuoliselta toimittajalta, tulee tilauksessa sopia, kuka saavutettavuusselosteen laatii. Malli suosittelee, että auditoija tuottaa selosteen yhteistyössä palvelun omistajan kanssa, jonka asiantuntemus palvelun taustoista, rajoitteista ja jatkokehityssuunnitelmista on avuksi selosteen muotoilussa.

Auditoinnin voi tehdä omana työnä, mikäli käytettävissä on hyvin WCAG:n ja apuvälineet tuntevia henkilöitä.

Linkki Papunetin tarkistuslistaan

Saavutettavuusauditoinnin tilaaminen

Saavutettavuusauditoinnin toimittaja vastaa testauksessa käytettävien työkalujen ja menetelmien valinnasta sekä niiden soveltuvuudesta WCAG-yhdenmukaisuustestaukseen. Tilaajan ei tarvitse osata määrittää testausprosessin asiantuntijatyöosia, ellei hän niin erityisesti halua tehdä.

Toimittajan vastuulla on siten myös hankkia tarvittavat tiedot palvelun testauksen kattavuuden varmistamiseksi. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi mitkä palvelun osat vaativat kirjautumista mutta ovat silti avoimia yleisölle, tai kuuluvatko verkkosivuilla mahdollisesti olevat asiakirjat saavutettavuusauditointiin vai toiseen testausprosessiin.

Tarkempia tietoja, mitkä asiakirja- ja mediasisällöt sekä organisaation intranetjärjestelmät kuuluvat saavutettavuuslainsäädännön piiriin, on AVIn verkkosivulla (www.saavutettavuusvaatimukset.fi).

Saavutettavuustestauksen tulosten raportointi

Saavutettavuusauditoinnin tuloksena tilaajalle toimitetaan raportti, jossa kerrotaan, miltä osin palvelu ei täytä WCAG—kriteerejä.

Jokaista yksittäistä WCAG—rikkomusta ei tarvitse eritellä, jos rikkomus toistaa jo raportoitua ilmentymää. Toisin sanoen riittää, että raportissa on tieto, missä palvelun osissa WCAG—rikkomus toistuu. Esimerkiksi havaittu puute voi koskea tietyllä sivupohjalla aina toistuvaa elementtiä. Tällöin ei tarvitse luetella jokaista yksittäistä sivua, jolla tämä elementti esiintyy. Riittää, että ilmoitetaan ongelman esiintyvän kaikilla sivuilla, joilla kyseistä elementtiä käytetään.

WCAG—rikkomuksista raportoidaan ainakin alla olevat, vaadituksi merkityt tiedot. Suosituksiksi merkittyjä tietoja ei ole pakko raportoida.

• Vaatimus: Missä rikkomus palvelussa esiintyy. Suositus: Raporttiin on liitetty kuvakaappaus, joka osoittaa ilmiön palvelussa.
• Vaatimus: Mihin WCAG-kriteeriin tai kriteereihin havaittu puute liittyy.
• Vaatimus: WCAG-rikkomus luokitellaan vaikuttavuuden mukaan. Mittarina on, miten merkittävä saavutettavuusongelman vaikutus on palvelun käyttäjiin. Kategorisoinnin tarkoituksena on auttaa palvelun omistajaa priorisoimaan mahdollisia korjaus- ja jatkokehitystöitä sen mukaan, miten palvelun tosiasiallinen saavutettavuus tehokkaimmin paranee. Kategoriat ovat: Kriittinen, merkittävä ja vähäinen.
  • Kriittinen saavutettavuuspuute: Ongelma voi kokonaan estää osaa palvelun käyttäjistä suorittamasta palvelun toimintoja. Esimerkiksi jos sivun banneriosan kielivalikkoa ei voi avata näppäimistöselauksessa, on puute (WCAG 2.1.1) kriittinen.
  • Merkittävä saavutettavuuspuute: Ongelma heikentää palvelun käytettävyyttä varsinkin erityisryhmille, mutta ei välttämättä estä sitä. Esimerkiksi jos palvelu tuottaa sivulle ilmoituksen, joka kertoo, että käyttäjälle on saapunut lukematon viesti, ja ilmoitusta ei välitetä avustavalle teknologialle live—, status—, tai alert –ilmoituksena, mutta ilmoitus on silti sivulta löydettävissä (WCAG 4.1.3), on kyseessä merkittävä, mutta ei kriittinen puute.
  • Vähäinen saavutettavuuspuute: Ongelma rikkoo WCAG—kriteeristöä ja on siten saavutettavuuslain piirissä, mutta sen vaikutus palvelun käytettävyyteen on lievä. Esimerkiksi jos sivustolla käytettäviä otsikoita olisi joiltain osin tarkennettava tai selkiytettävä, voi kyseessä olla WCAG 2.4.6 –kriteerin rikkomus, jonka vaikutus jää varsin vähäiseksi.

• Vaatimus: Raportissa on kuvattava sanallisesti, millä perusteella raportoitu puute rikkoo WCAG:tä. Käytännössä lukijan tulee voida ymmärtää kuvauksesta, miten ongelma esiintyy ja miksi esiintymä ei ole osoitetun kriteerin mukainen. Siten pelkkä WCAG—rikkomusten listaaminen tai taulukointi (kriteeri ei täyty / täyttyy) ei riitä.
• Suositus: Raportin olisi hyvä tarjota myös korjausehdotus jokaiselle raportoidulle saavutettavuuspuutteelle. Tilaajan kannalta korjausehdotukset- ja ohjeet voivat olla ensiarvoisen hyödyllisiä, etenkin, jos tilaajan käytössä ei ole vielä riittävää, kehittäjille tarjolla olevaa saavutettavuusasiantuntemusta.
• Suositus: Toimeksiantoon sisällytetään raportin läpikäynti yhdessä testauksen tilaajan ja toimittajan kesken. Raporttityöpajassa tilaajan on mahdollista kysyä ja keskustella kirjatuista havainnoista ja mm. korjaustavoista, jotka kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivat.

Alkuperäinen versio: Tero Pesonen
Luotu: 4.3.2021