Moduuli 6, Saavutettavuusauditointi ja saavutettavuusselosteen laatiminen

Tällä sivulla

Moduuli 6

  • Saavutettavuusauditoinnissa palvelun saavutettavuutta arvioidaan kokonaisuutena yksittäisiä komponentteja tai käyttöpolkuja laajemmin.
  • Auditointi perustuu lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Työkaluna on mm. WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) -kriteeristö.
  • Saavutettavuusmallin mukainen auditointi tuottaa ajantasaisen, lain edellyttämän saavutettavuusselosteen.

Saavutettavuusselostepohja

Lataa saavutettavuusselostepohja

Lataa saavutettavuusselostepohja (ruotsinkielinen)

Lataa saavutettavuusselostepohja (englanninkielinen)

Laki velvoittaa Helsinkiä tuottamaan saavutettavia digitaalisia palveluja

Suomessa on voimassa Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (Valtionvarainministeriö, 1.4.2019), joka pohjautuu EU:n saavutettavuusdirektiiviin. Se velvoittaa viranomaisia, kuten Helsingin kaupunkia, toteuttamaan kaikki julkisesti saatavilla olevat digitaaliset palvelut (verkkosivustot, mobiilisovellukset) saavutettavasti. Laki määrittää saavutettavuuden teknisen ja visuaalisen toteutuksen kriteereinä, jotka palvelun tulee täyttää; kriteerit perustuvat edelleen kansainväliseen saavutettavuusstandardiin (WCAG, Web Content Accessibility Guidelines).

Web Content Accessibility Guidelines

WCAG—standardi asettaa joukon kriteerejä, joiden avulla palvelun saavutettavuutta arvioidaan. Kriteerit ovat konkreettisia, pääasiassa tekniseen ja visuaaliseen toteutukseen liittyviä vaatimuksia, jotka sijoittuvat standardissa joko A, AA tai AAA –tasolle. Laki edellyttää, että julkisen sektorin palvelujen tulee täyttää WCAG:n AA –tasolla, kutienkin niin, että AA kriteeriä 1.2.4, ”Tekstitys suorissa lähetyksistä”, ei tarvitse täyttää.

Laissa on joitain WCAG:n ulkopuolisiakin vaatimuksia, kuten edellytys, että palvelu on tietoturvallinen ja suorituskykyinen. Käytännössä Helsingin kaupungin tuottaman palvelun saavutettavuutta testataan kuitenkin WCAG—standardin perusteella, sillä lain edellyttämä saavutettavuusseloste perustuu myös WCAG—kriteerien toteutumiseen.

Saavutettavuusauditointi ja saavutettavuusseloste

Jokaisen Helsingin kaupungin julkaiseman palvelun tulee sisältää lain (linkki edellä) asettama saavutettavuusseloste. Seloste on julkinen ja se tarjotaan palvelun käyttäjien tiedoksi. Selosteessa kuvataan muun muassa palvelun saavutettavuuden tila – siinä mahdollisesti esiintyvät puutteet, ja poikkeukset sekä tietoa korjaussuunnitelmista – sekä tarjotaan kanava, jonka kautta käyttäjät voivat antaa palvelun saavutettavuuteen liittyvää palautetta. Tarkempia tietoja selosteen lakisääteisestä sisällöstä löytyy vastaavan viranomaisen, Aluehallintoviraston (AVI), verkkosivulta (www.saavutettavuusvaatimukset.fi).

Saavutettavuusauditoinnilla tarkoitetaan Helsingin saavutettavuusmallissa testausta, jossa todetaan ja raportoidaan, miten palvelu vastaa WCAG—standardin vaatimuksiin. Auditoinnissa perusteella pitää voida tuottaa palvelun saavutettavuusseloste. Auditointiraportin sisällöstä on kerrottu tarkemmin myöhemmin tässä asiakirjassa.

Mikäli auditointi tilataan ulkopuoliselta toimittajalta, tulee tilauksessa sopia, kuka saavutettavuusselosteen laatii. Malli suosittelee, että auditoija tuottaa selosteen yhteistyössä palvelun omistajan kanssa, jonka asiantuntemus palvelun taustoista, rajoitteista ja jatkokehityssuunnitelmista on avuksi selosteen muotoilussa.

Toimittajan tulee tuntea menetelmät. Voi tehdä omana työnä, jos on käytettävissä hyvin WCAG:n ja apuvälineet tuntevia henkilöitä.

Linkki Papunetin tarkistuslistaan

Saavutettavuusauditoinnin tilaaminen

Saavutettavuusauditoinnin toimittaja vastaa testauksessa käytettävien työkalujen ja menetelmien valinnasta ja niiden soveltuvuudesta WCAG–yhdenmukaisuustestaukseen. Tilaajan ei tarvitse osata määrittää testausprosessin asiantuntijatyöosia, ellei hän niin erityisesti halua tehdä.

Toimittajan vastuulla on siten myös hankkia tarvittavat tiedot palvelun testauksen kattavuuden varmistamiseksi. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi, mitä kirjautumista vaativia mutta yleisölle avoimia osia palvelussa on, ja kuuluvatko verkkosivuilla mahdollisesti olevat asiakirjat, kuten PDF—dokumentit, myös kyseisen auditoinnin piiriin, vai ovatko ne esimerkiksi jonkin toisen testausprosessin alaisuudessa.

Tarkempia tietoja, mitkä asiakirja- ja mediasisällöt sekä organisaation intranetjärjestelmät kuuluvat saavutettavuuslainsäädännön piiriin, on AVIn verkkosivulla (www.saavutettavuusvaatimukset.fi). Tarkempia tietoja lisätään myös saavutettavuusmallin ohjeistukseen maaliskuun 2021 aikana.

Saavutettavuustestauksen tulosten raportointi

Saavutettavuusauditoinnin tuloksena tilaajalle toimitetaan raportti, jossa kerrotaan, miltä osin palvelu ei täytä WCAG—kriteerejä.

Jokaista yksittäistä WCAG—rikkomusta ei tarvitse eritellä, jos rikkomus toistaa jo raportoitua ilmentymää. Toisin sanoen riittää, että raportissa on tieto, missä palvelun osissa WCAG—rikkomus toistuu. Esimerkiksi havaittu puute voi koskea tietyllä sivupohjalla aina toistuvaa elementtiä, jolloin jokaista yksilöllistä sivua, jossa elementti on, ei tarvitse listata, vaan riittää tieto, että ongelma toistuu kaikkialla, missä elementtiä palvelussa käytetään.

WCAG—rikkomuksista raportoidaan ainakin alla olevat, vaadituksi merkityt tiedot. Suosituksiksi merkittyjä tietoja ei ole pakko raportoida.

  • Vaatimus: Missä rikkomus palvelussa esiintyy. Suositus: Raporttiin on liitetty kuvakaappaus, joka osoittaa ilmiön palvelussa.
  • Vaatimus: Mihin WCAG-kriteeriin tai kriteereihin havaittu puute liittyy.
  • Vaatimus: WCAG-rikkomus luokitellaan vaikuttavuuden mukaan. Mittarina on, miten merkittävä saavutettavuusongelman vaikutus on palvelun käyttäjiin. Kategorisoinnin tarkoituksena on auttaa palvelun omistajaa priorisoimaan mahdollisia korjaus- ja jatkokehitystöitä sen mukaan, miten palvelun tosiasiallinen saavutettavuus tehokkaimmin paranee. Kategoriat ovat: Kriittinen, merkittävä ja vähäinen.
    • Kriittinen saavutettavuuspuute: Ongelma voi kokonaan estää osaa palvelun käyttäjistä suorittamasta palvelun toimintoja. Esimerkiksi jos sivun banneriosan kielivalikkoa ei voi avata näppäimistöselauksessa, on puute (WCAG 2.1.1) kriittinen.
    • Merkittävä saavutettavuuspuute: Ongelma heikentää palvelun käytettävyyttä varsinkin erityisryhmille, mutta ei välttämättä estä sitä. Esimerkiksi jos palvelu tuottaa sivulle ilmoituksen, joka kertoo, että käyttäjälle on saapunut lukematon viesti, ja ilmoitusta ei välitetä avustavalle teknologialle live—, status—, tai alert –ilmoituksena, mutta ilmoitus on silti sivulta löydettävissä (WCAG 4.1.3), on kyseessä merkittävä, mutta ei kriittinen puute.
    • Vähäinen saavutettavuuspuute: Ongelma rikkoo WCAG—kriteeristöä ja on siten saavutettavuuslain piirissä, mutta sen vaikutus palvelun käytettävyyteen on lievä. Esimerkiksi jos sivustolla käytettäviä otsikoita olisi joiltain osin tarkennettava tai selkiytettävä, voi kyseessä olla WCAG 2.4.6 –kriteerin rikkomus, jonka vaikutus jää varsin vähäiseksi.
  • Vaatimus: Raportissa on kuvattava sanallisesti, millä perusteella raportoitu puute rikkoo WCAG:tä. Käytännössä lukijan tulee voida ymmärtää kuvauksesta, miten ongelma esiintyy ja miksi esiintymä ei ole osoitetun kriteerin mukainen. Siten pelkkä WCAG—rikkomusten listaaminen tai taulukointi (kriteeri ei täyty / täyttyy) ei riitä.
  • Suositus: Raportin olisi hyvä tarjota myös korjausehdotus jokaiselle raportoidulle saavutettavuuspuutteelle. Tilaajan kannalta korjausehdotukset- ja ohjeet voivat olla ensiarvoisen hyödyllisiä, etenkin, jos tilaajan käytössä ei ole vielä riittävää, kehittäjille tarjolla olevaa saavutettavuusasiantuntemusta.
  • Suositus: Toimeksiantoon sisällytetään raportin läpikäynti yhdessä testauksen tilaajan ja toimittajan kesken. Raporttityöpajassa tilaajan on mahdollista kysyä ja keskustella kirjatuista havainnoista ja mm. korjaustavoista, jotka kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivat.

Alkuperäinen versio: Tero esonen
Luotu: 4.3.2021

Jatka opiskelua